Kallaveden kierros + Puijo

Pitkäaikainen haaveeni on ollut kiertää synnyinkaupunki Kuopion vierellä ihanasti liplatteleva Kallavesj. Ihan koko järven kiertämistä en sentään tohtinut yrittää mutta Puutossalmen kohdalta katkaisten kyllä. Sää oli yritystä aloittaessa erittäin suotuisa, lukuun ottamatta erittäin navakkaa luoteis- ja länsituulta. Tuulen takia suunnittelin reitin siten, että saisin ajaa pisimmän yhtenäisen pätkän tuulen puhaltaessa takaviistosta.

Matka Puutossalmen lossille sujui hyvin, pyöräteiden yltäessä noin Vehmersalmentien puoleen väliin. Matkalla tuli kohtuullisen monta ryhmää tai yksittäistä maantiepyöräilijää. Ilahduttavasti savolaisilla on rentoa asennetta tervehtiä kanssamaantiepyöräilijöitä.

Lossilla pysähdyin odottelemaan hetkeksi, että arvon liikenneväline saapuisi vastarannalta. Ilokseni samaan kyytiin nousi mukava triathlonistipariskunta Scorpion -aika-ajopyörineen. Heille sopi, että liityn seuraan ja niin ajoimme perätysten aina vetovuoroa vaihdellen pitkälle kohti Joensuuntien risteystä. Vauhti oli varsin rivakka ja vaikka arvostinkin suuresti ajoseuraa ja peesissä oloa, olisin mielelläni fiilistellyt upeiden järvimaisemien kanssa hieman enemmän. Ryhmässä ajaessa ei voi kauheasti keskittyä muuhun kuin edellä ajavan liikkeiden tarkkailemiseen. Jättäydyin siis pois kesämökkini kohdalla ja pidin pienen tankkaus ja fiilistelytauon laiturilla. Kauaa ei ihanan Kallaveden aaltoilua tuulessa kuitenkaan voinut sallia itselleen ja oli aika jatkaa.

Peesiä alkoi kaipaamaan aika välittömästi tien päälle lähdetty

ään ja sitä suorastaan rukoili tultaessa Rissalan risteyksen ja Toivalan risteyksen väliselle aukealle suoralle. Vastatuuli oli karmaiseva. Vauhti putosi välittömästi alle kahdenkympin ja vaikka sydän hakkasi rinnassa, tuntui kuin olisi ajanut puurossa. Onneksi asfaltti tällä pyörätien pätkällä oli parasta mahdollista. Pieni lohtu sentään.

Kallansilloillakin vauhti tahmoi mutta kuitenkin merkittävästi vähemmän kuin tuolla edellämainitulla pätkällä. Tuuli puhalsi nyt navakasti lännestä. Päivärantaan päästyäni soitin vanhemmilleni ja kun he sattuivat olemaan liikenteessä, pyysin heitä tulemaan Puijolle ja ottamaan kuvia kun nousen sitä ylös. Vaikka ajettu reissu tuntuikin jo jaloissa, halusin puristaa mehut kunnolla irti ja tehdä jotain sellaista, mitä ei Turussa pysty: nousemaan kunnon pitkää ja jyrkkää mäkeä.

Vaikka minulla onkin pyörässä kolmet eturattaat, joista pienimmät sopivat jyrkkiin mäkiin, ei niistä tuntunut olevan paljoa iloa kun raivasin tietäni ylös jyrkkää rinnettä. En tiedä mikä on Puijon nousuprosentti, eri foorumeilla sen on arveltu olevan jotain 14% luokkaa jyrkimmillään. Suomen Ventouxiksikin sitä on sanottu, paitsi että matkaa on 1300 m kun taas tuolla Ranskan Puijolla on vastaavaa jyrkkyyttä viimeiset 16 km tai jotain vastaavaa. Joka tapauksessa jo ensimmäinen jyrkkä pätkä mäen juuressa veti sykkeen koville ja keuhkot tyhjiin. Vanhemmat etenivät aina jonkin matkaa eteenpäin odottamaan ja ottamaan kuvia minusta. Tuskainen ilme naamallani ei todellakaan ole teeskennelty. Kun lopulta pääsin kiviportille, jouduin hetkeksi pysähtymään haukkomaan henkeä. Harmittaa, etten mitannut kuinka pitkään nousussa meni. Suoritin sitten valokuvaajien mieliksi saapumisen kahdesti uudestaan, jotta saataisiin kuva myös edestäpäin.

Alaspäin meno oli toki helpompi mutta koska tien reunalla oli paljon märkiä lehtiä, en uskaltanut päästellä täyttä vauhtia alas. Lopulta ennen kotiin paluuta tein vielä pienen jäähdyttelylenkin, jotta maitohapoista päästäisiin eroon. Kaiken kaikkiaan reissu oli erittäin miellyttävä mistä paljon kiitoksia etenkin rakkaan Kallaveden kiertämiselle.

Sää: Puolipilvistä +16℃, luoteistuuli 11 m/s

Aika 3:35
Matka 101,6 km

Kkalorit 3024

Keskinopeus 28,8 km/h

Max. nopeus 57,8 km/h

Kauden alusta 2411 km

Bike route 327907 - powered by Bikemap

Ajelehtimista

Tänään lähdin testaamaan Maarian suunnassa olevaa Maarianaltaan länsipuoleista uudella asfaltilla päällystettyä pyörätietä, jonka bongasin sunnuntain luontoretkellä. Eli ensi ajoin Orikedon Shellille, josta suuntasin Saramäen vankilan ohi Vaistentiellä, mistä päädyin ajamaan Paimalantietä, joka vaihtui Maarian kohdalla Auvaistentieksi kunnes risteytyi Paattistentien kanssa. Sitä seurasin Paattisiin, josta lähdin ajamaan Levauksentietä ja käännyin Tammentaantiellä etelään. Lopulta seurasin Vanha-Tampereentietä aina takaisin Orikedon Shellille ja sieltä sitten kotiin. En paljoa ajatellut ajamaani reittiä enkä ei-turkulaisena osannut arvata mihin mikin tie veisi. Ainoastaan ilmansuunnat olivat minulla hallussa mutta muuten ajelehdin improvisoiden. Matkan varrella oli paljon kaunista maaseutumaista luontoa ja nättejä taloja. Mukava reissu kaiken kaikkiaan.

Sää: Puolipilvistä +17℃, luoteistuuli 4 m/s

Aika 1:48

Matka 49,8 km
Kkalorit 1239
Keskinopeus 27,7 km/h
Max. nopeus 46,4 km/h
Kauden alusta 2310 km

Turku - Salo - Turku

Sää oli aivan mielettömän otollinen pitkälle pyöräajelulle enkä totisesti sallinut päivän mennä hukkaan. En ollut vielä tänä ajokautena ajanut Saloon, joten ajattelin ottaa vahingon takaisin. Tuuli puhalsi lännestä eli matkalla tie 101:stä pitkin sain nauttia myötätuulesta. Ajattelin kuitenkin säästellä voimia enkä ottanut tuulesta kaikkea irti. Takaisin palatessa saisin kyllä nauttia kaikin rinnoin vastatuulesta ja sitä varten piti olla paukkuja vielä jäljellä. Matka sujui kevyesti ja perillä Salossa keskinopeus oli hitusen päälle 30 km/h.

Pidin Salossa pienen energiapatukan mittaisen paussin ja lähdin sitten takaisin. Aika pian sainkin huomata, että voimia oli totisesti kannattanut säästellä. Etenkin Salon ja Paimion välillä on useita pitkiä suoria aukealla paikalla, monissa kohtaa joutuu vielä polkemaan lievää ylämäkeä. Näillä paikoilla meno hyytyi matelemiseksi. Jatkuva vastatuuleen polkeminen hyydytti voimat aika nopsaan ja ryhmän peesiä alkoi haikailla varsin pian. Onneksi Piikkiön kohdalla kulku alkoi sujua vetreämmin ja pääsin kotiin arvioidussa ajassa. Jalat olivat pian aika jumissa, joten pieni iltakävely toimi hyvin jäähdyttelynä.

Pieniä ilonaiheita oli lepotauolla lähellä havaittu tikka.

Sää: Aurinkoista +21℃, länsituuli 6 m/s
Aika 4:01

Matka 110,2 km
Kkalorit 2908
Keskinopeus 27,4 km/h
Max. nopeus 57,6 km/h
Kauden alusta 2260 km

Arkajalka

Tarkoitus oli pyrähtää pienelle ajelulle mutta kun olin edennyt vain pari kilometriä, alkoivat edessä massiivisina häämöttävät syvän tummat pilvet peloittamaan ja päätin kääntyä ennen kuin ehdin edes lämmetä. En toisaalta arastellut turhia, sillä hetkisen kotiin pääsyni jälkeen alkoi vettä tulemaan taivaan täydeltä. Pyörän peseminen sateen jälkeen ei ole lempitouhujani, joten olen ihan tyytyväinen pelkurimaiseen käytökseeni.

Sää: Pilvistä +19℃, lounaistuuli 7 m/s
Aika 0:26
Matka 11,3 km
Kkalorit 276
Keskinopeus 26,3 km/h
Max. nopeus 43,2 km/h
Kauden alusta 2150 km

Ykskerta Kakskerta

Kerran kiersin Kakskerran (ja toki matkasin sinne ja takaisin). Tänään ei olisi jaksanut enempää. Joskus voisi kyllä kokeilla kierroksen myötä- ja vastapäivään niin saisi hieman erilaisen tuntuman kohtuullisen mäkiseen ja mutkittelevaan reittiin. Mielenkiinnolla myös tuli taas katseltua luxuspytinkejä. Ilokseni maantiepyöräilijöitä tuli vastaan useampiakin ja vain yksi ei moikannut. Semmoisiakin on liikenteessä, uskokaa pois.

Sää: Aurinkoista +19℃, pohjoistuuli 3 m/s
Aika 1:36
Matka 44,6 km
Kkalorit 1220
Keskinopeus 27,7 km/h
Max. nopeus 60,3 km/h
Kauden alusta 2138 km

Harvinaisen tyyntä Turun sääksi

Oli suorastaan harmillista, että eilinen Helsingin reissu jätti niin väsyneeksi, ettei tämänpäivästä upeaa pyöräilysäätä tullut hyödynnetyksi paremmin kuin peruslenkkiä ajamalla. Harvoin on Turun alueella yhtä tyyni ja hyvä sää kuin tänään. Syksyisestä ajankohdasta huolimatta ilma oli lämmin. Kuten 7.9., "tein hivenen lyhennetyn version tästä reitistä. Käännyin Maskuun suoraan Vantontien kohdalla enkä tehnyt koukkausta Naantalin suunnalla". Pyörä kulki harvinaisen pehmeästi kun ei tuullut mistään suunnasta ja uudet ketjutkin saivat ajamisen tuntumaan erittäin sulavalta, tai ainakin sellainen fiilis tuli. Tärkeintä oli, että pyöräily tuntui hyvältä.

Yhtään maantiepyöräilijää ei tullut vastaan, liekköhän kaikki ajelleet jo aikaisemmin päivällä. Joka tapauksessa yksi parhaita ajosäitä koko ajokaudella.

Omituista oli se, että sykemittari näytti taas vähän väliä ihan kipeitä sykelukemia, 217 ja vastaavia. Vaikea sanoa mistä johtuu. Toivottavasti ei patteri ole lopussa siitä, sillä silloin pitäisi hankkia uusi rinnan yli menevä lähetin. Ehkä pelkkä pesu auttaisi.

Harmistusta aiheutti oma kömpelyyteni kun onnistuin vahingoittamaan pyörän maalipintaa ketjunvaihdon aikana. Jotenkin vahinkoihin osaa varautua vain jälkikäteen...

Sää: Aurinkoista +19℃, pohjoistuuli 1 m/s
Aika 2:02
Matka 56,8 km
Kkalorit 1850
Keskinopeus 28,8 km/h
Max. nopeus 46,0 km/h
Kauden alusta 2094 km

Torstaipyöräily

Olin tänään ensimmäistä kertaa torstaipyöräilyssä. Kuten tiistaipyöräilyssä, torstaina ajataan ryhmässä mutta tiistaista eroten vauhti on 25 km/h > ja lenkki on yksittäinen kierros: CM-Lieto-Hepojoki-Veikkari-Piikkiö-Runko-Nunna-Littoinen-Ravattulan ABC.

Aurinkoinen sää ja kohtuullisen leuto pohjoistuuli saivat minut tekemään virhearvion ja pukemaan liian vähän päälle. Jaloissa shortsit, ylävartaloa peitti jersey ja käsissä irtohihat. Hieman ensin pähkäilin olisiko ollut syytä pukea pitkähihainen Windstopper -paita päälle mutta ikävä kyllä päätin ottaa riskin. Ei olisi kannattanut. Lenkki ajettiin sen verran pienellä nopeudella ettei ryhmän imussa syke paljoa päässyt nousemaan. Ainoa hetki kun pääsi lämpöä kehittymään oli omalla vetovuorollani, jota jatkoin ihan mielikseni hieman pidempään. Olipahan ihan mielenkiintoista juttuseuraakin.

Ikävä kyllä osa lenkistä oli melkoista kynnöspeltoa, jossa joutui olemaan tarkkana. Muuten lenkki oli mukava ja mahdollisuus olisi ollut jutellakin vauhdin ollessa varsin lempeä. Lenkin mielenkiintoisin tapahtuma oli pellon toisella puolella pyöräilijöitä kummastelleet kaksi hirveä. Sitten jättiläisproteiinipatukat lähtivät muihin maisemiin. Ei hirvien jylhää komeutta voinut kuin ihailla. Valtavan kokoisia kaukaa katseltunakin.

Sää: Aurinkoista +17℃, pohjoistuuli 3 m/s
Aika 2:26
Matka 63,5 km
Kkalorit 1386
Keskinopeus 26,1 km/h
Max. nopeus 44,2 km/h
Kauden alusta 2037 km

eli toinen tonni meni rikki, mikä sinänsä ei anna suuresti aihetta fanfaareihin ja triumfin järjestämiseen. Viime vuonna lopetin pyöräilyt mittarin näyttäessä 2850 km vaikka viime vuonna oli useampia pitkiä taukoja, jolloin en päässyt ajokaudella ajamaan. Tätä kautta ei ole enää kauhean pitkään jäljellä, joten jos edes 500 kilometriä saisi vielä kasaan niin olisi siedettävää...

Myös se harmittaa, ettei ole tullut seurattua Vueltaa vaikka tarkoitus olikin. Tosin useimmiten syynä on ollut oma pyöräily, mikä ei varmaan ole kauhean synnillinen tekosyy.

Vasta- ja sivutuuleen

Eilinen lenkki kävi sen verran väsyttäväksi että päivitän tarinankerrontaa vasta tänään. Otin asiakseni pyöräillä pienemmällä sykkeellä mutta pidemmän lenkin juhlistaakseni säätietojen mukaan syksyn viimeistä lämmintä päivää. Koska tuuli oikein pirteästi lounaasta, oli syytä valita reitti niin, ettei koko matkaa tarvitsisi polkea vastatuuleen. Lähdin siis seuraamaan Myllyn pyöräilyn reittiä aina ennen Mietoisia tulevalle Kustavintielle asti, josta sitten käännyin polkemaan kohti Turkua. Raisiossa tein pienen pysähdyksen katsomaan koiratreenejä, jonka jälkeen ajoin Ikealle ja käännyin kohti Länsikeskusta ja sieltä lopulta kotiin.

Sivutuuli oli välistä niin navakkaa, että alamäissä piti keskittyä olemaan ajautumatta autojen alle.

Sää: Pilvistä +18℃, lounaistuuli 9 m/s
Aika 3:02
Matka 80,5 km
Kkalorit 2158
Keskinopeus 26,5 km/h
Max. nopeus 51,3 km/h
Kauden alusta 1973 km

Hauskasti Polarin mittariin on tätä kirjoittaessa kertynyt 11.04.2008 alkaen kokonaismatkamääräksi tarkalleen 4900,0 km.

Jäähdyttelyä

En ollut tehnyt Myllyn pyöräilyn jälkeen kuin pari pientä jäähdyttelylenkkiä, joista toista en edes viitsinyt kirjata blogiin. Syke oli jälkimmäisessä koko ajan alhainen ja keskinopeuskin 22 km/h.

Tänään sen sijaan olikin jo enemmän kiihkoa kammenpyöritykseen ja vauhti oli selvästi napakampaa kuin aiemmin. Tein hivenen lyhennetyn version tästä reitistä. Käännyin Maskuun suoraan Vantontien kohdalla enkä tehnyt koukkausta Naantalin suunnalla.

Jossain vaiheessa Maskun jälkeen havaitsin, että kunto riittää nopeampaan vauhtiin ja kokeilin saisinko pidettyä keskinopeuden kolmenkympin paremmalla puolella matkan loppuun asti. Syke oli kyllä suuren osan matkan loppupuoliskoa aerobisen ja anaerobisen vyöhykkeen välillä mutta onnistuin kuin onnistuinkin. Kotikadulle saavuttuani päätin vielä heittää parin kilometrin jäähdyttelyn hissukseen polkemalla.

Kaiken kaikkiaan reissu oli kerrassaan mukava mutta jälleen kerran hämmästelin, kuinka vähän maantiepyöräilijöitä tuli vastaan. Koko reissun aikana vain neljä.

Sää: Puolipilvistä +17℃, lounaistuuli 6 m/s

Aika 01:53

Matka 56,9 km

Kkalorit 1540

Keskinopeus 30,1 km/h

Max. nopeus 46 km/h

Kauden alusta 1893 km