Reitti oli yksinkertaisesti se, että ajoin Vanhaa Tampereentietä ja muita pohjoiseen meneviä teitä Oripäähän, sieltä Yläneelle ja lopuksi takaisin Turkuun. Auran kohdalla alkoi pikkuisen ripottelemaan ja kirosinkin sitä, etten ottanut sadetakkia mukaan. Lännessä oli paljon synkkiä pilviä ja pelkäsin joutuvani sateen armoille jossain vaiheessa. Ripottelu kuitenkin loppui varsin pian ja Yläneelle tultaessa päätin poiketa paikalliseen Siwaan ostamaan jotain syötävää. Päädyin kanakolmioleipään ja suolakurkkuun. Ikävä kyllä eväs alkoi painaa vatsassa jonkin matkaa yläneeltä lähdettyäni. Toinen leipä oli ilmeisesti liikaa. Mieli teki kuitenkin jotain lähempänä oikeaa ruokaa olevaa, sillä energiapatukat ja -geelit alkoivat tökkimään. Kun yhdistää ne ja pulloissa olevan urheilujuomasekoituksen, alkaa pelkäämään, että hampaat syöpyvät pois.
Jossain vaiheessa paluumatkalla oli pitkiä pätkiä tie aivan märkä. Olin välttynyt sateelta mutta pyörä menisi pesuun kotiin päästyäni. Kun viimein sitten pääsin kotikulmille, ajoin vielä lyhyen sakkolenkin, jotta saisin 140 km rikki. Pidän ylöspäin pyöristetyistä luvuista. Pyörän perusteellinen pesu sai odottaa suihkun, illallisen ja Vuoltan etapin loppuun. Oli hyvä pestä pyörä ihan tuoreeltaan, sillä pinttynyttä kuraa on vaikeampi saada irti. Samalla tuli pestyksi ketjutkin ketjupesurilla. Siinä on oma vaivansa mutta kiiltävän puhtaat ketjut ovat aina piristävä näky.
Sain myös rikottua taas yhden luvun. Aikaisempina vuosina en päässyt 3000 kilometriin mutta nyt sain jo neljä tonnia rikki. Melkein siis 1000 km jokaista ajokuukautta kohden. Hieman epäilen, sallivatko säät enää minun pistää yhtä ylimääräistä tonnia selkäni taakse mutta jokunen sata varmaankin. Toivotaan suhteellisen leutoa ja kuivaa syksyä.
Moikka Ossi,
VastaaPoistaKaunis kiitos nopeasta reagoinnista nöyrään pyyntööni Garminia koskien. Kyllä taitaa joku Garminin malleista mennä hankintaan ensi kesäksi. Saas nähdä jos Pukki tuo. Vaikka tarttis kyllä maantiepyörän kiekotkin päivittää. Käy taas kukkarolle...
Onnittelut neljän tonnin rikkomisesta (nostan olematonta hattuani). Sangen kunnioitettava määrä.
Mikä muuten oli se näyttely, johon viittasit ed. postauksessa? Omasiko? Missä? Hoksasin vasta äskettäin uuden portfoliosivustosi. Se on tosi fiksun näköinen.
Terv. Jukka
Pyöräily on halpa harrastus... F1-kisailuun verrattuna.
VastaaPoistaKiitos onnitteluista. Näin aloittelijalle se on tosiaan ihan hyvä summa. On mukavaa tehdä ennätyksiä, joskin seuraavaksi vuodeksi on yhä kovemmat tavoitteet luvassa.
Näyttely ei ollut suinkaan omani vaan Karstein Volle -nimisen sarjakuvapiirtäjän. Hänen töitään on esillä Turun sarjakuvakaupassa, Linnankatu 10:ssä. Suosittelen poikkeamaan!